Tänään sen tunsin ensimmäisen kerran. Kevään. Ihanaakin ihanempi aurinko paistaa taivaan täydeltä ja synkeän talven paukkupakkasetkin ovat tipotiessään. Aamulla lämpömittari näytti -8´c ja sehän on jo kevättä sekin! Melkein voisi jo villakangas takin kaivaa kaapin syövereistä ja päästää toppatakin kevät levolle. Ehkei sentään ihan vielä, mutta ihan pian kuitenkin!
Kevät aurinko kuljetti minut tänään kukkakaupoille. Minä, joka erityisen harvoin ostan kukkia (vaikka rakastan niitä!), ostin kokonaiset neljä pakettia tulppaaneja (=40kpl!)! Mieli on jo keväässä, kohta on kotikin! Kukat pääsivät heti esille maljakkoihin ja nyt jo pihan laittaminenkin polttelisi sormia, jotta saisi senkin keväiseen kuntoon. Ulkovalot saavat jo siirtyä pois kevään tieltä ja pakkasen kestävät kukka-asetelmat tulla tilalle. Vaikkei puutarhan hoito ole koskaan ollut suurin intohimoni, täytyy silti myöntää, että kyllä sitä pihan laittoa jo odottaa "pitkän" talven jälkeen.
Bussissa koin myös älytöntä poltetta päästä laittamaan sisustustakin kevät mallille ja nyt onkin tarkoitus alkaa kunnon kevät siivoukseen! Mahtaako moiseen intoon liittyä kevät auringon lisäksi myös niskaan painavat koulutehtävät, joiden sijaan tekee ihan mitä muuta vain? Onneani kiitän, että opinnoista on tällä viikolla torstai ja perjantai vapaana, joten meikäläinen pääsee ostelemaan uusia tekstiileitä kevätkotia varten. Yhden raitakankaan hainkin jo Eurokankaalta viime viikolla, joten perjantaina ompelukone hyrrää ja kovaa!
Kevät se saa vain ihmeitä aikaan. Syysväsymys on tipotiessään ja mieli oikeinkin korkealla. Jei, kevät saa tulla, vaikka lumikin saa vielä olla hetken. Ikkunoista on sälekaihtimet syrjässä, tulkoon valkeus!
Kevät auringon palvoja,
Amanda!
ps. teksti kirjoitettu jo eilen 6.2!
kuva täältä
