11.7.12

Porkkanakakku ilman porkkanoita


Tänään oli niin hyvä päivä, että innostuin leipomaan vielä töiden päätteeksi. Tein taikinan, voitelin vuoan, kaadoin taikinan vuokaan, laitoin kakun uuniin ja uunin luukku kiinni. Sitten tajusin, että unohdin laittaa korppujauhot vuokaan. Nou hätä, menkööt ilman. Odotin kakkua uunista ja ennen ohjeen säätelemää aikaa kurkkasin; kas, melkein paloi. Otin kakun uunista, kostutin sitä ja jäin odottamaan jäähtymistä kuorrutteen laittoa varten. Soitin ystävälle ja touhusin samalla keittiössä. Ja se porkkanaraaste; se on vieläkin tiskipöydällä!! Porkkanakakku ilman porkkanoita, mielenkiintoinen sekin : D

Vaikka melkein palanut porkkanaton porkkanakakku olisi ollut sinänsä ehkä mielenkiintoinen makukokemus, päätin heittää kuitenkin kakun roskiin ja leipoa uuden - tällä kertaa hieman huolellisemmin. Ja kyllähän se kannatti; herkkua tuli!
Jo ennen iltaa ja kakkua tulin jo töissä äärimmäisen onnelliseksi erään potilaan puolesta. Ensimmäistä kertaa elämässä niin onnelliseksi, että melkein onnen kyynel vierähti! Kotimatkalla pohdin, voiko mikään työ olla parempi kuin tämä, jos tästä saa tällaisia onnen tunteita?

Huomenna menen ilo rinnassa töihin. Saan toteuttaa haaveen, josta joku on salaa haaveillut. Onko suurempaa onnea?

Amanda!

Ps. Viime viikolla tapahtui jotain historiallista; varattiin ensimmäinen yhteinen "etelän matka"! Korfu kutsuu meitä kesän päätteeksi!<3

Kuva viime vai edellisviikon vapaapäivältä? Ei tässä enää pysy kärryillä!

15.6.12

Äärimmäinen hiljaisuus.


Kaik on männy. Jäi vain epäsäännöllisen säännöllistä työtä tekevä matami (=minä) ja tyhjä talo. Huomenna meikä mamma hyppää ei-ilmastoituun 80-luvun(?) taajamajunaan ja suuntaa kohti mummilan mäkiä. Siellä odottaa jo muu perhe vuorotyötä tekevää mammaa.

Tälle viikolle olin suunnitellut vaikka mitä tekemistä, kun A on ollut "poissa jaloista", mutta kovin vähäiseksi on aikaansaamisen saldo ollut. Viikko on hurahtanut rytinällä ja työt ovat imeneet mehut tästä pariskunnasta. Sentään itselleni vannomani työmatkapyöräily on toteutunut tällä viikolla päivittäin(!!!!) ja siitä urheilusta vierottautunut meikä mamma onkin hyvin ylpeä. Tänään jaksoin hurjimman mäen ilman pysähdystä, kävelyä tai edes seisoen polkemista, ja reisilihakset kiittää! Koska huomenna suuntana on töiden jälkeen juna-asema, joudun pitämään poikkeuspäivän pyöräilyn suhteen. Se kyllä harmittaa, varsinkin kun joukkoliikenne tarjoaa lauantai-aamun parastaan 50min bussimatkalla/8km. Auts.

Osaako sitä edes herätä enää ilman aamupyöräilyä?

t: Pottakypärä-Amanda!

kuva ei liity mitenkään koko juttuun, on vain muisto maanantailta.

13.6.12


Mikki lähti kesälomalle viikoksi mummilaan. Kotona on hiljaista ja Jetta etsiskelee ystäväänsä. Loppuviikosta koittaa iloinen jälleen näkeminen. Siihen saakka ahkerat vanhemmat painavat duunia. Viikonloppuna pidetään pizzakestit!

Amanda!

4.6.12

Kesän ensimmäinen aamu


Kuva 7.6.2011
 Virallisesti se oli jo perjantaina, mutta meidän kesä taisi alkaa vasta tänään, kun uudenlainen arki koitti.

Tänään sai nukkua pitkään ja viettää rauhallista aamua A:n kanssa, kun työt alkavat iltavuorolla. Ihanan rauhaisaa, ei kiirettä minnekkään ja ulkoa kuuluu kesän ääniä: päiväkodin pihassa leikkivät lapset, linnunpöntössä huutavat linnunpoikaset ja kaukaiset kaivinkoneen äänet. Ah, kesä.

Viikonloppuna motivoin itseni pyöräilemään 8km työmatkan koko kesän ees taas, mutta eilinen säätiedote murskasi suunnitelmat. Maanantaina vettä, tiistaina vettä, keskiviikkona vettä, torstaina vettä... No, ei se nyt ihan putkeen mennyt, mutta luovuttaa en aio! Pyöräily alkakoot, kunhan säät sallivat (8km ei ehkä ole se matka minkä olen valmis taittamaan vesisateessa pyöräillen, ei ainakaan ihan vielä!).

Tämä viikko taitaakin mennä totutellessa uudenlaiseen arkeen, kun tämä matami aloittaa tänään vuorotyön. Alku viikko on aamujen kannalta leppoisaa iltavuoroa, mutta loppuviikosta jännitetään miten superaikaiset päiväkotiaamut alkavat luonnistua. Viikonloppuna seilataankin jo mummun kanssa kohti Ahvenanmaata. Aika jännää. Autokin on vuokrattu ja oikein ruotsinkielellä suoritettuna. Mitenhän me pärjätään?

Amanda!

ps. tänään mummu täytti 84!