Hyvät, pahat, idiootit

Ja näitä riittää.

Ja tietenkin tänään, kun olin ajamassa autoa kaupan pihan parkkiin, hyökkäsi joku mahtava törttö autoni takaa ja veti juurikin siihen parkkiin mihin olin menossa. Mainittakoot, että olin parkin vieressä, odotin, että edellinen auto lähtee pois, olin jo lähdössä liikkeelle parkkiin ja enkä ollut mitenkään liikenteen tukkeena, kun tämä mahtava ystävämme päätti yllättää minut.

Voin kertoa, että PIKKASEN hakkasin tööttiä siinä kohtaan. Olipa myöskin onni, että olin yksin liikenteessä, ei ollut meinaan mitenkään lasten korville sopivaa kielenkäyttöä sillä hetkellä !

Ja sitten paras: en päässyt edes haukkumaan tätä loistavaa kuskia, vaan hän lähti JUOSTEN kavereidensa luo ärrälle ja siitä he lähtivät nopsaan toisella autolla pois. VOI HYVÄÄ PÄIVÄÄ!

Joten, jos sinä tunnistat itsesi tästä testistä (mahtava autoilija): haistappa vaikka paska.

Kiitos.

Joo, Amanda

Koulutusta ajankäyttöön ?

Koulussa sitä kouluttaudutaan, ollaan kouluttauduttu jo kuukauden päivät. Luokka on äärettömän suuri ja auditorion penkit mahdottomat. Kyllästyttää ja väsyttää jo vaivaisen neljän viikon jälkeen. Onneksi kohta on syysloma (hups, siis itseopiskeluviikko, kuten TAMKissa sitä kutsutaan, mutta minä tyttö en silloin OPISKELE!) ja saa relata. Sitten taas ahkeroidaan jouluun saakka.

Neljässä viikossa olemme tenttineet jo lukuisat (seitsemän?) tenttiä ja muutama kirjallinenkin tehtävä on tullut palauteltua. Toki tehdään perjantaina taasen uusi tentti ja muutamat kirjoitusviestinnän tehtävät odottelevat tekijäänsä, joten kauden loppusuorasta on ihan turha vielä haaveilla pitkään aikaan.

Välillä koulupäivät venyvät neljän kieppeille asti ja ne onnekkaat, jotka pääsivät syksyn valmentaville kursseille kuluttavat kerran (tai kaksikin) kertaa viikossa koulunpenkkiä iltamyöhään saakka. Eikä se opiskelu tietenkään siihen koulussa istumiseen lopu, vaan kotiinkin riittää aivan varmasti kouluun liittyvää tehtävää (oli se sitten kirjallista tai lukutehtävää). Tämän vuoksi aika onkin usein melkolailla kortilla, eikä blogiakaan pysty paljoa päivittelemään, pahoitteluni siitä ! Illat menevät usein koulujuttujen parissa ja aikaa perheelle pitää etsimällä etsiä. Ainakin välillä se tuntuu siltä.

Jetta-koiramme kanssa aloitettiin pentu-TOKO:kin (tottelevaisuus koulutus), mutta pääsimme vain puolille järjestetyistä kerroista ajanpuutteen vuoksi. Kyllä harmittaa vieläkin, mutta ehdittiin me sentään jo jotain oppia. Vaikka pentutoko jäi osaksi kesken, aiotaan me silti yrittää löytää aikaa harrastuksen jatkamiselle. Alkeistoko olisi hyvä jatkovaihtoehto, pitää vain löytää sopivaan aikaan järjestetty kurssi. Tällä väliin kotona ollaan mm. lenkeillä koiteltu vähän treenailla hihnassa kävelyä + tokossa opittuja juttuja, mutta aikas hankalaa se välillä tuntuu olevan. Aikaa ja kärsiväisyyttä ei vain tunnu löytyvän ihan kaikkeen.

Tällä viikolla ollaankin saatu (kerrankin!) laiskotella koko alkuviikko (koulun puolesta) ja täten aikaakin on jäänyt ihan omiinkin juttuihin. On ollut äärettömän ihanaa viettää vapaa-aikaa oman perheen kanssa, ilman että mikään tehtävä painaa niskaan. Kerrankin on ehtinyt siivota, pestä pyykkiä, kouluttaa Jettaa, leikkiä tytär A:n kanssa kunnolla (ajan kanssa!) ja kokkaillakin ! Leikkipuistoonkin olisi tehnyt mieli monta kertaa lähteä, mutta syyssateet ovat pilanneet sen ilon. Joku ihana blogin seurailijakin oli jättänyt kaipaus-viestiä kommenttiboksiin, jonka innoittamana päätin nyt jatkaa kirjoittamista. Ja kerrankin, kun on aikaa, päätin aloittaa. Täytyypi myöntää, että kaiken kiireen ja stressin keskellä mietin jo hetken koko blogin jättämistäkin, mutta nyt ajatus on hylätty (ainakin toistaiseksi). Uudet blogiaiheet kyllä pyörivät arjessa mielessä, mutta niiden toteutus onkin sitten ollut toinen juttu. Ehkä tämä tästä vielä ;)

Nyt lähdenkin "kuluttamaan" tätä aikaani pyykkäykseen. Kaikki neljä pestyä koneellista odottavat kaappiin viikkaajaa. Ompahan ainakin kaapeissakin nyt tilaa, kun eilen tuli plokattua isot kasat kirpparille lähteävää kamaa. Miten vapauttavaa !

Kaunista viikkoa kaikille,

Opiskelija, joka ei voi ymmärtää opettajien innostusta pitää tunteja auditoriossa,

Amanda.