...joten kotosalla ollaan oltu arkimenojen sijaan. Reppana ei ole oikeastaan koskaan sairastellut kunnolla mitään, joten raukka oli viime yönä tosi kipeä. Huolestunut mamma ryntäsi puoliyötä (huolesta)valvoneena ensimmäisten joukossa aamuseitsemältä apteekkiin hakemaan pussillisen troppeja, kun edelliset olivat sattuneesta syystä (kun meillä ei todella juurikaan sairasteta - kiitos siitä!) vanhentuneet jo lääkekaapissa. Tilkka panadolia ja kuume lähti roimaan laskuun. Ihmetroppia, täytyy sanoa!
Vauhti olikin päivällä terveen lapsen luokkaan, eikä tiitiäistä paikallaan muu pitänytkään, kuin dvd-maratooni (se sallittakoot sairaanpierulle). Loppuviikko napattiin päiväkodista vapaaksi, joten äiti A luimuilee vielä huomisenkin koulupäivän - sitten on iskän vuoro.
Viikonloppuna vietetään S:n synttäreitä, joten täällä rukoillaan kuumeilun loppuvan tyystin (eikä siis siirtyvän vanhempiin!). S on mahtava, ihan henkireikä. Perjantaina tanssitaan!
Nyt muu talonväki nukkuu jälleen (niinkuin kaikki muutkin järjelliset tähän aikaan), kun mamma vielä painaa koulutehtäviä. Tajusin tällä viikolla eläväni elämäni ruuhkavuosia. Se on melkoista se.
Amanda!
Ps. Aurinko oli vallaton tänään - oikea onni! Lenkkipolut suorastaan huusivat talvijäähyllä olleita lenkkareita kevätrientoihin, mutta aika ei antanut vielä periksi. Josko huomenna jo - se olisi ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!