Tänään sen tein. Astuin sisään (uudehkoon) luottokampaamooni varattu aika kirjassa häpeällisen kolmen kuukauden tauon jälkeen.Vapaat kädet mahti kampaajalle (niinkuin aina!) ja silmät kiinni. Enhän nyt oikeasti malttanut silmiä kiinni pitää kuin ottisleikkauksen ajan ( kyllä luitte oikein, ottis on palannut voimakkaampana kuin koskaan!), vaan jännittyneenä seurailin (Glo Hairin) Maikun käden töitä. Täytyy kyllä myöntää, että turha tuolla jännittää on, aina ne (kaikki) osaavat yllättää äärimmäisen positiivisesti. Tätä luottokampaamoa en vaihda koskaan. En. En oikeasti, vaikka niin sanoin jo kahdesta aikaisemmastakin kampaamosta, mutta nyt tunne on erilainen; ihan täysin varma. Tämä se on ja tulee olemaan. Ilolla maksan suolaisemmankin hinnan mahtavasta työstä. Ihanaa!
Tukka on se mun juttu, on ollut aina. Se on ollut pitkä, lyhyt, keskipitkä, punainen, ruskea, blondi, ottiksella, ilman otsista ja kaikkea siltä väliltä. Kuten aiemmin mainittu, luottokampaajat saavat aina vapaat kädet. Vaikka mallia ja väriä on ollut monenmoista, ei ylivoimaista suosikkimallia ole löytynyt. On ollut monta todella ihanaa, muutama keskinkertainen ja kyllähän niitä pettymyksiäkin on vuosien aikana tullut vastaan, onneksi ei vain enää vähään aikaan! Kaveripiirissä minut tunnetaankin tuttavallisesti sinä "TAAS parturissa kävijänä".
Hiuksissa mahtavaa on muunneltavuus. Vaikka koko kampaus menisikin plörinäksi, voi aina aloittaa alusta. Sama koskee tukkamallia; jos leikkaus ei miellytä, kyllähän se tukka aina takaisin kasvaa. On ollut ihanaa tuudittautua totuuteen, ettei yksi huono tukkamalli maailmaa kaada, sillä heittäytymällä parturi-kampaajien ehdotuksiin, on saanut aivan ihania malleja, mihin ei ehkä ihan heti olisi uskonut lähtevänsä mukaan. Viimeisin kokeilun tulos oli viime kerran malli, jota olin vierastanut omaan päähäni kauan, mutta heittäydyttyäni juttuun mukaan, se istuikin kuin nappi silmään juurikin siihen omaan päähäni! Tästä kokemuksesta jälleen viisastuneena heittäydyin tänään aivan uuteen malliin mukaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että Maikku osaa asiansa!
Nyt on sitten tyttömäinen lyhykäinen polkka ja pitkä otsis! Selvennykseksi: ei siis niin pitkä, ettei otsista olisikaan, vaan tuohon kulmakarvojen päälle ylettyvä mahtiotsis. I love it ! Tää on (taas) se mun juttu, rakastan selkeitä linjoja!
Parturista tulon jälkeen monet tutut totesivat etteivät olisi taitaneet tunnistaa jos kadulla olisin vastaan tullut, joten selvä muutos on todella tapahtunut. Miten virkistävää! En tiedä keksinkö mitään virkistävämpää, kuin tukkatyylin vaihtaminen; ihan kuin saisi uuden "elämän" tai identiteetin. Epävarmasta ylikasvaneen letin omaavasta tyttösestä kuoriutuu itsevarma, ehkäpä jopa jollain tapaa elegantti nainen, joka kantaa ylpeänä tukkavärkkiään.
Tukkavärkistä uusiutuneena on hyvä jatkaa itsenäisentyöskentelyviikon haasteita esseen pakertamisen merkeissä, mites muutenkaan. Huomenna kuitenkin rentoutukseksi kyläilemään, kirppikselle ja kirjastoon!
A:n kanssa (sattumalta) samantyylisen tukkamallin omaava,
Amanda !
ps, älkää nyt ärsyyntykö tästä tukka-sanaston käytöstä - se on tätä landesanastoa parhaimmillaan kuulkaas, ja täytyyhän sitä nyt käyttää oikein olan takaa, kun it-viikkoa vietellään Porin suunnassa ! Mahtavaa viikkoa kaikille!<3
http://www.glohair.fi/salongit/pori
kuva täältä, omasta tuukista kuvaa myöhemmin, kun pääsen oman koneen ääreen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!