28.4.11

Rysähti !

Kirjoittelinkin jo johonkin päivitykseen ajotaitojeni mahtavuutta, mutta edellispäivänä kohtasin myös muiden huonoja ajotaitoja. Ja niin sitten rysähtikin.


Oltiin juurikin saavuttu meidän matkalta Suomeen ja päätin lähteä hakemaan isomummua intervallista kotiin. Mummi tarjoutui lastenhoitoavuksi, joten läksimme iskä J:n kanssa kaksin kohti Himmeliä. Käytiin jopa matkalla ostamassa pääsiäismuna mummulle, että ois sitten mahdollisimman ihanaa palata takaisin kotiin. Päästiin me Herralahteen saakka, kunnes rysähti. Pääsiäismuna säästyi, mutta auto ei.

Joku mukava "tolvana" ajoi valoristeyksessä suoraan meidän eteen, niin ettei jarrutus-yritykseni auttanut enää mitään. Olin menossa siis suoraan eteenpäin, kun tämä "päälle ajanut" oli tulossa vastaantulevien kaistalta ja kääntyi vasemmalle (eli suoraan meidän eteen). Tajusin kyllä heti, ettei ollut mun vika, mut sokkihan siinä silti iski. Ensin vaan kirosin mitä suustani kerkesin ja noustuani autosta pillahdin paniikin omaseen itkuun. Sinne meni paras auto ikinä. Hoh.

No auto meni, mut henkilövahingoilta sentään säästyttiin. Törmäilijän autoon ei sitten tullut lommon lommoa, vaan kaksi pientä viivaa, kun semmosella jumalattoman kokosella maasturilla meidät murskas (tai no ei meitä, mut meidän auton). Kyllä menee taas onnen lahjat tasan. Meneepä sentään koko juttu hänen vakuutuksistaan, ettei meille tuu mitään maksuja. Se tästä ny ois vielä puuttunutkin.

Nii ja oli meillä poliisitkin siinä. Ja hinausautohan tuon Almeran pois vei; luultavasti lunastukseen asti menee. Yhyy.

Miten voi oikeesti olla tämmöstä tuuria? Mitä ihanin matka takana ja sit tämmöne takaisku! Ja onhan mul muutenki ollu aikasmoista tuuria autojen kanssa, kun on vasta pari-kolme vuotta kortti ollut ja siinäkin ajassa jo joku ajoi  parkkipaikalla lommon oveen (eikä jättänyt muuten yhteystietojaan!), rekka ajoi niin läheltä vastaan, että vei kuskinpuoleisen peilin mukanaan (eikä muuten ees pysähtynyt!) ja nyt koin jo kolarinki! Huh huh, hengissä kuitenkin kaikkien ihmeeksi ollaan vielä. Pitäisköhän jatkossa turvautua vaan julkisiin ?

Amanda

PS. Ja mikä ONNI onnettomuudessa olikaan, että tytär A jäi sinne mummilaan hoitoon ja mummuakaan ei oltu vielä ehditty hakea !

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!