Tänään on ollut mitä eriskummallisin päivä.
Ensin aloitettiin päivä pyöräilemällä joka torstaiseen perhekerhoon - ja sieltä takaisin, sitten suunnattiin viemään isi J:tä koulurientoihin ja sieltä YRITETTIIN suunnistaa kohti kaupunkia. Todellakin siis YRITETTIIN ja voin kertoa, että YRITIN sitten _ensimmäistä ja viimeistä kertaa_ kaupunkiin jotain muuta reittiä, kuin sitä tavallista!! Hämeenkadulle löysin vielä ilman mitään ongelmia, mutta ajaessani hämeenkadun alkupään läpi, en päässytkään enää kääntymään koskikeskukselle, vaan jouduin yksisuuntaisten katujen ja kiellettyjen ajosuuntien murskaamaksi. Joo ja ajoin mä punasiakin päin paniikissa. Noh, kesken tämän fiaskon puhelinkin soi(!!), jonka jälkeen pukkasi myös tekstiviestiä samasta numerosta. Vihdoin pääsin pysähtymään ja katsomaan viestin: päivähoitotoimistolta. IIK! Soittelin pikapikaa takaisin ja sain mitä ihanimman uutisen; ME SAATIIN JUURIKIN SE PÄIVÄKOTIPAIKKA MITÄ NIIIIN TOIVOTTIIN!!! Ei ihana!! Siis niiiiin päivä pelastettu!
Huh, kyllä tollasen uutisen jälkeen uskalsi jatkaa matkaa muuttunein fiiliksin (ahdistus muuttui iloksi noin sekunnin sadasosassa!!). Hmm, mihis seuraavaksi ? Ajelin, ajelin, ajelin ja lopulta löysin itseni HATANPÄÄN TERVEYSASEMAN PIHASTA? Siis mitäää ??? Mikä meni pieleen? Päässä jyskytti kova totuus "ei enää ikinä autolla keskustaan", mutta jatkettava oli (ilo muuten muuttui taas sekunnnin sadasosassa ahdistukseksi!). Kaivoin viimein navigaattorin esiin ja löysin mitä nopeimmin koskikeskuksen parkkihalliin. Phiu, hilppasen oli _tuskan hiki_! (Tytär A senkun nukkui autuaan tietämättömänä äidin tunnemyrskystä - mikä onnekas!)
Koskikeskuksessa oltiin ja löydettiinkin mitä haettiin ja vielä vähän enemmänkin :) Koskikeskuksen hallin oven auetessa taivaalla köllötti jokin kirkas, kaunis möllöttäjä - AURINKO! Kyllä kannatti allekirjoittaa adressi auringon palaamiseksi, sillä se todellakin palasi! I-H-A-N-A-A sanan jokaisessa tarkoituksessa!! Kotiinkin päästiin suorinta tietä, ILMAN navigaattoria (kyllä routa aina porsaan kotiin ajaa? : D).
Kotiin ei tosin maltettu sitten mennäkkään, vaan vaihdettiin lennossa ulkoiluvaatteet (Kurahaalarit tosin "kiireessä" unohtuivat ja ulkovaatteet todellakin ovat sen näköisetkin nyt : DD) ja suunnattiin ulos AURINKOON! Tunnit vierähtivät kevyesti auringossa istuen ja HIEKKAKAKKUJA lapioiden (kyllä, luitte aivan oikein; lumileikit ovat VIIMEIN vaihtuneet hiekkaleikkeihin!!!!!!!)!<3
Illan päätteeksi käytiinkin ostamassa auto. Noin vain. Näin autosta kuvia noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä ja siinä sitä mentiikin jo! Joo; nyt meidän pihassa odottelee kaksi autoa valmiina ajoon. Hui, ollaan me hulluja!
Hurja päivä takana, huomenna aamujunalla mummilaan!
Amanda!
Ps. ei me nyt oikeesti kahta autoa pidetä, myydään toinen pois !
Mulla on kans kamala paniikki ajaa mihin tahansa kaupunkiin :D Osaan kävellä Tampereella ja neuvoa vierestä mihin ajetaan, mutta sitten ku joudun ratin taakse olen ihan pihalla. Jos on todella pakko osaan kyllä ajaa, mutta muuten saa Henri tai mun porukat kuskitella :D Mun isällä meneekin hermo heti jos kysyn ajo-ohjeita, ku hän on syntynyt Tampereelle ja käynyt töissä Tampereella koko ikänsä, niin ei sitten voi ymmärtää miksi omat lapset ei osaa automaattisesti joka mutkaa ja kujaa xD Ja hienoa, että saitte nauttia auringosta :) T.Minka
VastaaPoistasiis mitä auton ostitte? voi pöhköt :) haluun nähä sit että minkäs pirssin ostitte -julia
VastaaPoistaMimmosen auton menitte oikeen ostamaan? :)
VastaaPoistaOstettii semmone musta toyota corolla :) Voin laittaa jonneki kuvaaki jossai vaihees ku ollaa siistitty sitä enste!
VastaaPoista